Wanha Karhunmäki

Tule viihtymään idyllissä.

Vapaa-ajankeskus Wanha Karhunmäki

Talon tarina

Etusivu » Talon tarina

Vuodesta 1914

 

Wanha Karhunmäki on historialtaan Suomen ensimmäinen herännäishenkinen kansanopisto eli körttiopisto. Ajatus kristillisestä, herännäishenkisestä kansanopistosta esitettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1896 Nurmon Herättäjäjuhlilla, mutta vasta 1912 tehtiin päätös opiston rakentamisesta.

 

Vanhan käsityksen mukaan kansanopiston paikan tuli olla historiallinen, luonnonkaunis ja hyvien yhteyksien varrella. Vanha tie Kyröstä kulki Kyrönjokivartta aina Karhunmäelle saakka ja siitä yli Simpsiön Lapuanjoen varteen. Tämä tie on tarujen Tohnin kirkkotie. Siihen liittyy kertomuksia Simpsiön piispanpenkistä, jossa piispa väsyneenä oli istahtanut, sekä uhrikivestä matkan varrella. Tätä tietä olivat kulkeneet sotaherrat ja kuninkaat matkatessaan. Karhunmäessä on ollut aikoinaan vanha krouvi matkustajia varten; se mainitaan asiakirjoissa jo isonvihan jälkeen. Nimestä päätellen mäki on muinoin ollut kontion majapaikka.

 

Karhunmäen kansanopisto rakennettiin talkootyöllä ja lahjoitusvaroin. Opiston vihkiäisiä vietettiin ensimmäisenä adventtina 29.11.1914. Sää oli sateinen ja keli huono, mutta uuden opiston piha täyttyi sadoista hevosista ja ihmisiä virtasi opistoon viettämään kiitosjuhlaa suuren unelman täytyttyä. Vieraita oli yli 3 000 henkeä. Opiston ensimmäiseksi rehtoriksi valittiin Väinö Malmivaara, rovasti Wilhelmi Malmivaaran poika. Opistoon voitiin ottaa vuosittain vain 100 opiskelijaa, mutta hakijoita oli alkuvuosina aina yli kaksinkertainen määrä. Karhunmäen opisto on synnyttänyt kahdeksan muuta herännäisopistoa eri puolille maatamme.

 

Opistossa opiskeli talvisin noin sata nuorta kestäviä elämän eväitä herännäisyyden ja isänmaallisuuden hengessä. Kaikki opiskelijat eivät olleet körttejä. Suurimmaksi osaksi oppilaat tulivat talonpoikaisperheistä. Alkuvuosikymmeninä opiskelijoiden päivät olivat pitkiä, ettei aika menisi hukkaan tai sitä käytettäisi väärin. Oppiaineina olivat Pyhän Raamatun ja siveysopin lisäksi esimerkiksi kotitalous- ja maataloustyöt sekä tekstiili- ja puutyöt. Opiskelijat osallistuivat myös arjen toimintoihin, kuten ruoanlaittoon ja siivoukseen. Lisäksi pidettiin seuroja. Opistoajoilta monelle on jäänyt erityisesti mieleen ne ystävät, joiden kanssa täällä asuttiin ja elettiin, sekä hengen ravinto ja Siionin virret.

 

Sotien aikaan opistossa oli suojeluskuntatoimintaa ja täältä lähdettiin myös sotaan. Talvisodan aikaan Suomen korkein hallinto-oikeus oli talossa evakossa neljä kuukautta. Paikka toimi kansanopistona vuoteen 1988 saakka. Nykyisin opistotoiminta jatkuu Lapuan keskustassa, kristillisellä opistolla.

 

Opiston tyttöjä kotitaloustöissä vuonna 1938.

 

Opistotoverit kokoontuvat mielellään Karhunmäkeen edelleen. Opistosta 50

vuotta sitten valmistuneet kokoontuivat muistelemaan vuottaan 28.4.2013.

 

 

Uudistuneet

illanviettotilat käytettävissänne.

Vilkaise tarjouksemme!

Mainostoimisto Semio | Tampere ja SeinäjokiWebio julkaisujärjestelmä, verkkosivujen ylläpito